Piratismi: joka viides suomalaisten ostama äänite on piraatti
Viime vuosina piratismi on iskenyt ankarimmin musiikin, elokuvien ja tietokoneohjelmien tekijöihin. Piraattitallennemarkkinoiden arvoksi arvioitiin vuonna 2003 4,5 miljardia dollaria. PiraattiCD-levyjen myyntimäärä oli 1,1 miljardia kappaletta ja muita piraattitallenteita myytiin 600 miljoonaa. Maailmanlaajuisesti joka kolmas CD-levy oli laiton kopio.
Piratismia esiintyy yhä enemmän myös Internetissä. Musiikin ja esim. elokuvien luvaton levittäminen Internetin tiedostojenjako-ohjelmistoissa (esim. ns. p2p, peer-to-peer-ohjelmissa) rikkoo tekijänoikeuksia. Tämän hetkisten arvioiden mukaan Internetissä on joka hetki luvatta jaossa ainakin miljardi musiikkiteosta.
Suomen tilanne on EU maiden synkimpiä. Suurin syy äänitemarkkinoidemme korkeaan, 21 % piratismiosuuteen on kansalaisten piraattiostokset Venäjältä ja Virosta. Vuonna 2002 Suomeen tuotiin yhteensä n. 3,8 miljoonaa piraatti-kopiota (3,0 milj. CD:tä, 650.000 elokuvaa ja 130.000 peliä).
Järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta piraatti- teollisuuteen on selkeää näyttöä myös EU:ssa. Piraatti-tuotteisiin käytetyt rahat päätyvät usein samoille liigoille, jotka pyörittävät huumekauppaa.Suomalaisten piraattiostokset tukevat Venäjän ja Viron järjestäytynyttä rikollisuutta vuosittain miljoonilla euroilla.
"Eikö sillä Madonnalla ole jo ihan tarpeeksi rahaa?"
Musiikkibisnes on "hittibisnestä", jossa tähtien levyjen myyntituloilla tuotetaan uutta musiikkia. Tosiasia on, että vain n. 10 % tuotetuista cd-levyistä ylipäänsä tuottaa voittoa.
Esimerkiksi Madonnan levyjen tuotoilla mahdollistetaan levytysmahdollisuuksia uusille ja kenties vähemmän tunnetun musiikin tekijöille eri maissa.
Suomalaisten tekijöiden osalta kysynnän kohdistuminen piraattitallenteisiin saattaa pahimmillaan johtaa uuden, vasta "pinnalle pyrkivän", yhtyeen levytysuran katkeamiseen tai uuden elokuvan tekemättä jättämiseen.
Viipurin torilta ostetun kotimaisen levyn rahat eivät päädy miltään osin musiikin säveltäjille, artisteille ja levyn tuottaneelle levy-yhtiölle. Myös Internetissä luvatta jaossa olevien teoskappaleiden imurointi on lyhytnäköistä ja epäreilua tekijöitä kohtaan.
Kysymys on suomalaisten tekijöiden ja tuottajien mahdollisuudesta harjoittaa ammattiaan ja suoda meille kuluttajille mahdollisuuksia nauttia uudesta musiikista ja elokuvista vastaisuudessakin. Piratismin taloudellisista seurauksista kärsivät kaikki, jotka työskentelevät kulttuurin luomisen, tuottamisen tai myymisen parissa: muusikot, elokuvantekijät, levy-, video- ja peliyhtiöt ja vähittäiskauppiaat. Kyse on suomalaisista työpaikoista.
Lisätietoja piratismista Lyhdyn jäsenyhteisön Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kotisivuilta:
| www.antipiracy.fi
