Historia: kilpajuoksua teknisen kehityksen kanssa

Tekijänoikeuden historia ulottuu kauas.  Antiikin Roomassa toisten teosten plagioinnista saattoi nostaa oikeusjutun. Koska silloin ei ollut käytössä kopiointi- ja painotekniikkaa, plagiointi oli liki ainoa tapa varastaa toisen teos.

 Tekijöiden suojan tarve kasvoi, kun 1400-luvulla keksittiin kirjapainotaito. Se mahdollisti toisen kirjojen, runojen, nuottien ja piirrosten massatuotannon. 
 
1700-luvun valistusfilosofit totesivat, että taiteilijalla luontainen omistusoikeuden kaltainen oikeus teoksiinsa. Samoihin aikoihin USA:n perustuslain kirjoittajat totesivat, että yhteiskunnan etu vaatii, että taiteilijoilla on yksinoikeus  teostensa käyttöön.  
 
Vanhoina aikoina tekijänoikeussuojaa tarvitsivat lähinnä tekijät, kuten säveltäjät, kuvataiteilijat ja kirjailijat. Esiintyjillä ei ollut vastaavaa tarvetta, koska he pystyivät vaatimaan palkkion esiintymishetkellä eikä ollut mitään keinoja nauhoittaa tai tallentaa heidän töitää. Uusi kehitysvaihe alkoi, kun keksittiin gramofoni, elokuva ja radio. Silloin päästiin tekemään tallenteita, joissa oli mukana myös esittäjien työpanos. Nyt suojaa tarvitsivat myös mm. muusikot, kapellimestarit, balettitanssijat ja näyttelijät. Tekijänoikeuslakeihin otettiin esittävät taiteilijat mukaan 1900-luvulla.

Tänäpäivänä tekijänoikeudesta on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka sitovat Suomea. Myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 27 artiklassa todetaan, että "Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta."
 
Nyt lainsäädännöllä joudutaan vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Tietoyhteiskunta antaa hienoja mahdollisuuksia käyttää ja levittää luovan työn tuloksia. Lainsäätäjän on  kuitenkin turvattava, etteivät digitaalinen kopiointi ja nettipiratismi  syö kulttuurintekijöiden tuloja nykyistäkin pienemmiksi. On myös varmistettava, ettei tekninen kehitys tee lakiin porsaanreikiä, joiden kautta ihmisten työn tuloksia voidaan käyttää maksutta jopa toisten yritystoiminnan välineenä.

Vuonna 2005 tehtiin viimeisin laajempi  tekijänoikeuslain uusdistus. Sen yhteydessä käytiin kovasanaista kansalaiskeskustelua.  Suurimmaksi kiistakysymykseksi nousi kopiosuojausten käyttö. Tekijäjärjestöt kannattivat sitä, että laki kieltäisi murtamasta kopiosuojausta. Niiden mukaan yritykset eivät käyttäisi sellaisia suojauksia, joita kuluttajat vastustavat. Mitään sellaisia ongelmniua ei voi syntyä, joita varten lakiin tarvittaisiin erityinen "murtolupa". 

Laki toteutui näiltä osin tekijäjärjestöjen kannattamassa muodossa. Myös  niiden ennustus toteutui: kuluttajien haitalliseksi kokemia kopiosuojauksista on käytännössä luovuttu.  

 Lue, mitä muutoksia tuo lainmuutos toi. > Lue lisää