Tekijänoikeusbarometri 2006: Tekijänoikeusasenteet kehittyneet myönteisemmiksi

Suomalaisten asenteet ovat kehittyneet aiempaa myönteisemmiksi tekijänoikeusjärjestöjä ja -korvauksia kohtaan. Kansalaiset myös tietävät entistä paremmin, kenelle tekijänoikeusjärjestöt korvauksia keräävät.

Tiedontasolla on myös yhteys asenteisiin: ne, jotka tietävät järjestöistä ja kenelle korvauksia kerätään, suhtautuvat selvästi myönteisemmin korvauksiin kuin vähemmän tietävät.

Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen tekemistä haastattelututkimuksista, jotka se teki vuosina 2004 ja 2006 Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (Lyhty) toimeksiannosta.

Tiedon taso parantunut

Tieto siitä, kenelle korvauksia kerätään, on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2004 kaksi viidestä (42 %) luuli, että tekijänoikeusjärjestöt ovat itse suuri korvausten saaja. Nyt näin uskoo enää vajaa kolmannes (31 %). 71 prosenttia pitää suurimpana/toiseksi suurimpana edunsaajana taiteilijoita ja 64 prosenttia kustannus- ja tuotantoyhtiöitä.

Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisen muusikon toiseksi tärkein tulonlähde esiintymispalkkioiden jälkeen. Säveltäjille ne ovat lähes ainoa tulo sävellystyöstä.

Kahdella kolmesta on oikean suuntainen kuva siitä, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät. 67 prosenttia vastasi, että ne keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille ja vastustavat piraattituotteiden myyntiä. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään ulkomuistista tekijänoikeusjärjestöjä, 38 prosenttia mainitsi Teoston, 15 prosenttia Gramexin, neljä prosenttia Kopioston ja yksi prosentti Kuvaston.

Asenteet muuttuneet myönteisemmiksi

Tutkimuksessa kartoitettiin tiedontason lisäksi myös asenteita. Verrattaessa vastauksia kahden vuoden takaisiin, nähdään, että suomalaisten asenteet tekijänoikeuskorvauksia ja -järjestöjä kohtaan ovat kehittyneet kautta linjan myönteisemmiksi. Kun yhdistetään vastausvaihtoehdot “täysin” ja “lähes/osittain”, nähdään seuraavaa:

• Seitsemän kymmenestä (69 %) katsoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla ja 5 prosenttia, että ne ovat väärällä asialla. Kaksi vuotta sitten kuusi kymmenestä (60 %) katsoi, että ne ovat oikealla ja 8 prosenttia, että ne ovat väärällä asialla.

• Puolet vastaajista (48 %) pitää tekijänoikeuskorvauksia sopivan suuruisina, neljännes (25 %) liian pieninä ja yksi kymmenestä (11 %) liian suurina. Asennemuutos on selvä: kaksi vuotta sitten 19 prosenttia piti korvauksia liian pieninä ja 17 prosenttia liian suurina.

• Yksi kymmenestä (10 %) hyväksyy sen kannan, että “taiteilijat saavat liian paljon tekijänoikeuskorvauksia”. Run-sas puolet (55 %) on eri mieltä.

• 56 prosenttia suomalaista katsoo, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on oikein. Vas-takkaista mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista.

Tiedon tasolla yhteys asenteisiin

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tuomo Turjan mukaan tiedontasolla näkyy yhteys asenteisiin. “Ne, jotka tietävät enemmän järjestöistä ja siitä, kenelle korvauksia kerätään, suhtautuvat selvästi myönteisemmin korvauksiin kuin vähemmän tietävät.”

Niistä, jotka eivät osanneet nimetä yhtään tekijänoikeusjärjestöä, 62 prosenttia katsoi niiden olevan joko täysin tai melkein täysin oikealla asialla. 49 prosenttia heistä pitää nykytapaa kerätä korvaukset joko täysin tai melkein täysin oikeana. Tekijänoikeusjärjestön nimen tietäneistä niiden katsoo olevan oikealla asialla 76 prosenttia ja nykyistä korvausjärjestelmää pitää oikeana 64 prosenttia.

Niistä jotka luulivat korvausten jäävän pitkälti tekijänoikeusjärjestöille itselleen, piti nykytapaa korvausten keräämi-sessä pääsääntöisesti oikeana 42 prosenttia. Niistä, joiden mielestä ne menevät taiteilijoille, nykytapaa pitää oikea-na 67 prosenttia. Niistä, joiden mielestä ne menevät pitkälti tuotanto- ja kustannusyhtiöille, nykytapaa pitää oikeana 54 prosenttia.

Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien projektinjohtaja Lauri Kaira pitää luonnollisena, että tiedon taso vaikuttaa asen-teisiin. “Väärä tieto ja tietämättömyys herättävät epäluuloja. Ei voi odottaa, että sellainen ihminen hyväksyy tekijän-oikeuskorvaukset, joka luulee järjestöjen pitävän keräämänsä rahat itse.”

15-24-vuotiaat ja 25-34-vuotiaat uskovat keskimääräistä enemmän, että suurimman hyödyn keräävät kustannus- ja tuotantoyhtiöt. Nuorin ikäluokka oli kautta linjan jonkin verran vähemmän myönteinen tekijänoikeuksia kohtaan.

Asenteet piratismia kohtaan koventuneet

Tutkimuksen piratismi-osion mukaan kielteisyys piratismia kohtaan on kahdessa vuodessa selvästi kasvanut. Val-taenemmistö suomalaisista ei hyväksy sen enempää piraattituotteiden ostamista, maahantuontia kuin imurointia ja jakelua internet-verkossa.

Piraattien ostoa pitää nyt hyväksyttävänä 10 prosenttia, kun vuonna 2004 sen hyväksyi 15 prosenttia. Piraattien imuroinnin hyväksyy nyt 12 prosenttia, kun vuonna 2004 sen hyväksyi 17 prosenttia. Suhteellinen pudotus on kol-manneksen luokkaa. Asennenmuutoksesta huolimatta monet nuoret kuitenkin imuroivat piraatteja internetistä. (Tästä tarkemmin toisessa jutussa, osastossa tutkimukset)

Tutkimuksen on teettänyt Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) osana Taloustutkimuksen Omnibus-kyselyä. Kohde-ryhmänä olivat 15-79-vuotiaat. Haastateltavia oli kummallakin kerralla vajaa tuhat. Tiedot kerättiin kuluvan vuoden toukokuussa sekä vuoden 2004 syyskuussa.