Henrik Otto Doner jätti keväällä Teoston puheenjohtajuuden 

Donner: Hyvääkin voi parantaa

Teksti: Leena Kokonmäki

Teoston johtokunnassa pitkän työrupeaman tehnyt monilahjakkuus, taiteilija, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja Henrik Otto Donner jättää järjestön puheenjohtajuuden huhtikuussa – nuoremmille, niin kuin hän itse ilmaisi.

Tapasimme Otto Donnerin studiossa Tammisaaren idyllissä, joka on kautta-aikojen vetänyt puoleensa luovia lahjakkuuksia. Aurinkoisena kevättalven päivänä kaupunki oli lähes epätodellinen. Jos kirjailija Gabriel García Márquez olisi sattunut asumaan siellä, se olisi kenties hänen teostensa Macondo.

Otto Donner tuli Teoston johtokuntaan vuonna 1987 ja sen puheenjohtajaksi 1994. Puheenjohtajan tehtäviä hän oli hoitanut varapuheenjohtajana jo pari vuotta tätä ennen, koska hänen edeltäjänsä Ilkka Kuusisto oli nämä vuodet Amerikassa.

Toimikauden alussa oli tavoitteena saada tekijänoikeusjärjestö toimimaan kansallisesti mahdollisimman hyvin. Puitteet olivat Donnerin mukaan silloin hyvin toisenlaiset kuin nyt. Järjestöllä ei ollut budjettia eikä taloussuunnittelijaa, kun tämän päivän tietomäärää ajatellen sekä liiketoimintastrategia että taloussuunnittelu ovat toiminnan kannalta välttämättömiä.

"Kun tulimme siihen aikaan johtokunnan kokoukseen, paperit olivat yleensä flyygelin päällä, josta niitä noukittiin ja oltiin jotain mieltä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja osasivat pitää narut käsissään, ettei turhaa informaatiota tullut märehdittäväksi", Donner muistelee.

Vertailtavuus hankalaa

Ensisijainen tavoite Donnerin puheenjohtajakaudella on ollut rakentaa kotimaan puitteissa hyvä ja läpinäkyvä järjestelmä, hyvin toimiva järjestö, joka palvelee muita mahdollisimman tehokkaasti, mutta myös järjestö, jonka toiminta olisi kansainvälisesti johtavaa.

Tekijänoikeusjärjestön pääoma on sen repertoaarin dokumentointi ja tilitysjärjestelmät, joilla se hoitaa keräämiensä korvauksien tilittämisen oikeudenomistajille. Korvauksien keräämisen ja niiden edelleen tilittämisen täytyy olla niin avointa ja selkeää, että jokainen ymmärtää, miten se tapahtuu.

Tekijänoikeusverkosto suorittaa keskenään kansainvälistä auditointia. Teosto onkin saanut Donnerin mukaan paljon kiitosta kansainvälisiltä sisarjärjestöiltä juuri järjestelmiensä ymmärrettävyydestä ja läpinäkyvyydestä. Kotimaisten oikeudenomistajien Donner toivoo sen sijaan paneutuvan entistä enemmän siihen, miten kaikki tapahtuu.

"Olen ollut aika paljon tekemisissä Euroopassa muiden järjestöjen asiakkaiden kanssa ja havainnut, että näillä ei ole yleensä ihan selvää kuvaa, miten heidän oma järjestönsä toimii. Myöskään arvostelukriteerit, joilla arvioidaan läpinäkyvyyttä ja tilityksen tarkkuutta, eivät ole yhdenmukaiset eri maissa. Tässä suhteessa olisi paljon kehittämisen varaa."

Kunto ratkaisee keskusteluissa

Koska kansainvälisessä tekijänoikeuskentässä on myös tapahtunut viime vuosina paljon kehitystä, kansallisen järjestön on oltava niin vahva ja hyvässä kunnossa, että sillä on edellytykset osallistua kansainväliseen keskusteluun.

"Olen yrittänyt edistää sitä, että teostolaiset menisivät erilaisiin kansainvälisiin yhteyksiin, koska olemalla mukana, me voimme saada toimintamme kannalta oleellista informaatiota. On myös uskallettava ottaa riskejä. Läksimme muun muassa ensimmäisenä maailmassa lisensioimaan kännyköiden soittoääniä. Sekä kansainvälisessä järjestötoiminnassa että uuden teknologian kehittämisessä täytyy olla mukana, muuten jäämme auttamatta rannalle piiritoimistoksi eurooppalaisessa kokonaisuudessa. Se ei ole minun mielestäni toivottavaa."

Kansainvälisessä kanssakäymisessä Teoston yhtenä päämääränä on toimia nimenomaan läpinäkyvyyden, kunnollisuuden ja dokumentoinnin oikeellisuuden esitaistelijana. Donner muistuttaa, että pohjoismainen oikeusperinne on partiopoikamaisen rehellinen, mutta partiopoikamaisuus ei ole aina huono asia, koska silloin voi kirkkain otsin sanoa, minkä puolesta seisomme ja mitä vastaan olemme.

Donner on jo vuosia puhunut määrätietoisesti myös pohjoismaisen yhteistyön puolesta, mikä ei kulttuurierojen takia ole suinkaan helppoa.

"Jos osaamme muodostaa voimakkaan talousalueen, jossa ovat mukana Baltian maat ja Pohjoismaat Islantia myöten, mahdollisuudet toimia yhdessä muiden kanssa tulevat paljon voimakkaammaksi. Kahdeksan maata on riittävän painava talousblokki", hän painottaa.

Teosto edistää kotimaista

Teoston aatteellisena strategiana sinänsä on edistää kotimaista musiikkia, mutta myös osaltaan avata sille ovia vientiin.

"Toivomme tietysti, että meidän kaikkien jäsenten ja asiakkaiden teoksia esitettäisiin mahdollisimman paljon. Suomi on suomalaisille tekijöille poikkeuksellisen hyvä maa, sillä musiikin käytössä on korkea kotimaisuusaste, joka aiheutuu osittain kielestä ja osittain kulttuuripoliittisista tekijöistä. Periaatteessa suomalainen musiikki voi aika hyvin tällä hetkellä."

Katvealueita toki on. Donnerin mielestä suomalaiset vakavan, uuden konserttimusiikin säveltäjät eivät pääse esiin toivotulla tavalla, koska Yleisradion, kaupunginorkestereiden ja muiden esittäjäkoneistojen musiikkivalinta on toisenlainen kuin sen ehkä pitäisi olla. Muilta osin esiin pääsemisen kanavat ovat melko hyvässä kunnossa. Kontaktiverkot pienessä maassa ovat niin suoria, että ei ole vaikeaa saada musiikkia vähintäänkin arvioitavaksi.

Teosto pyrkii omalta osaltaan työskentelyedellytysten parantamiseen jakamalla jäsenjärjestöjen kautta apurahoja. Teoston ylläpitämä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic tiedottaa suomalaisesta musiikista maailmanlaajuisesti. Viennin edistäjänä Teosto on ollut perustamassa muun muassa Musex-organisaatiota (Music Export Finland), jossa sillä on edelleen oleellinen rooli. Musexin järjestämä suomalaisen musiikin esiinmarssi Midemissä sai selvästi kansainvälistä vastakaikua.

"Musiikkikoulutusjärjestelmämme tuottaa kansainväliset mittakaavat täyttäviä taiteilijoita ja tekijöitä, joilla on kaikki menestymisen mahdollisuudet, mutta Suomi on Euroopassa kuitenkin laitamaa. Meidän täytyy vain vakiinnuttaa asemamme."

Pois vakan alta

Musiikkiviennillä voi olla Donnerin mukaan huomattavasti merkittävämpi kansantaloudellinen rooli kuin sillä on nyt. Musiikkimarkkinat ovat kansainvälistymässä ja monet rockryhmät ovat toki menestyneet, mutta lehdistössä on nähtävissä suomalaisten menestymisessä osittain hybristä.

"Ei yksi tai kaksi pääskyä vielä kesää tee. On tärkeää oppia markkina ja olla siinä mukana niin, että kanssakäymisestä tulee luonnollista ja tasavertaista sen sijaan, että valitetaan omissa nurkissa. Tähän haluamme Teoston puolesta mielellään satsata."

Teoston puheenjohtajuuden jätettyään Otto Donner jatkaa edelleen European Music Offocen EMOn puheenjohtajana. EMOn tehtävänä on eurooppalaisen musiikkiyhteistyön aikaansaaminen. Se on edistämistehtävä, joka tukee vientiponnisteluja ja eurooppalaista yhteistoimintaa.

Hänen mieleensä nousee muistikuva nuoruudesta. Tapahtuma kertoo, kuinka menestyminen on pienestä kiinni, kun vain huomaa tilaisuuden ja uskaltaa tarttua siihen.

"Kun olin nuori poika, noin 16-17, meillä oli Tampereella bändi. Meillä oli viisi keikkaa, mutta meillä ei ollut haitarinsoittajaa. Seistiin Hämeenkadulla, kun toisella puolella katua kulki Cubanera-nimisen orkesterin haitarinsoittaja. Sanoin muille, että miksi me ei oteta tota. Tamperelaiset sanoivat hitaaseen hämäläiseen tyyliin, että mikä sä luulet olevas, milläs sä luulet, että ton saa mukaan. Sanoin, että kysymällä. Kävelin kadun yli ja kysyin, että tuletko soittamaan ne viisi keikkaa pois. Jooo."

"Tämä on vähän sama asia. Jos me jäämme omiin nurkkiin norkoamaan ja ihmettelemään, miksi mitään ei tapahdu, silloin meistä tulee provinsiaalisia. Olemalla mukana ja ottamalla aktiivinen rooli EMOn tapaisessa organisaatiossa pystymme tasavertaisesti keskustelemaan niiden kanssa, joiden kanssa meidän tulee tehdä yhteistyötä."

Mihin menossa?

Donner on vastahakoinen povaamaan tulevaisuutta, mutta on todennut, että Euroopan alueella tulee tapahtumaan keskittymistä. Oleellista on silloin olla mukana siellä, missä tehdään päätöksiä. Euroopassa lienee kymmenen vuoden sisällä 4-6 isompaa järjestöä, joiden yhteistyöpartnereina tai agentuureina muut ovat.

"En usko, että keskittyminen on siinä tapauksessa tuloksellista, jos kokonaisjärjestelmä pyyhkiytyy pois. Kansallisten erityispiirteiden merkitys tulee vähentymään, koska teknologia alkaa olla rajoja ylittävää. Kansallisten järjestöjen rooli jonkin alueen kokoavina tekijöinä ei kuitenkaan tule häipymään, sillä tekijänoikeus perustuu joka tapauksessa kansalliseen lainsäädäntöön, vaikka sitä säädelläänkin EU:n puitteissa."

Taiteilijoiden ja tekijänoikeuden piirissä pelättiin uutta teknologiaa vielä 15 vuotta sitten, mutta asenne on Donnerin mielestä muuttunut ainakin Suomessa. Uudelle teknologialle on oltu avoimia ja aktiivisesti nähty sen tarjoamat mahdollisuudet. Toinen juttu hänen mielestään on se, että palveluja markkinoivat ja tarjoavat haluavat usein unohtaa tekijän, joka on substanssin alkulähde.

"Kun musiikkia tulee joka tuutista koko ajan, ihmiset eivät ymmärrä, että tekijyydellä on joku todellinen arvo."

Teostokauden jälkeen Otto Donnerin vauhti tuskin hiljenee. "Kuule, mulla on vaikka kuinka paljon hauskaa tekemistä", hän puuskahtaa. Äärimmäisen haastavaa ja kivaa hänestä on cd-levyjen monikanava-masterointi ja tekeminen. "Haluaisin tehdä myös videodokumentteja aikalaisistani."

Video, I morgon igen on jo valmis. Se kertoo erään oman sävellyksen synnystä, päärooleissa on yksi hänen kokeellisista bändeistään. Vuonna 2001 hän tuotti jazzvideot, joita Yle Teema nyt esittää. Donner myös säveltää jatkuvasti.

"Tällä hetkellä tilauksia on enemmän kuin kymmeneen vuoteen. En voi kuvitella aikaa, etten tekisi jotain luovaa työtä. Se osa kulkee mukana hautaan asti. Olen ollut valtion taiteiljaprofessuurista eläkkeellä viime kesästä lähtien. Se merkitsee, että 16-tuntiset työpäivät ovat vähän lyhentyneet 12-tuntisiksi."

Henrik Otto Donner

–  Syntyi Tampereella 1939, aloitti jazzmuusikkona, klassisen säveltäjän peruskoulutus Sibelius-Akatemiassa, elektronimusiikin opiskelua Münchenissä, sävellystä erikseen György Ligetin kanssa Wienissä.

– Lukemattomia tunnettuja sävellyksiä ja sovituksia tunnetuille artisteille laidasta laitaan. Love Recordsin ja Elävän Musiikin Yhdistyksen perustajia, Yleisradion viihdepäällikkyys 1970-1974, taiteilijaprofessori 2000-2005.

– Sydäntä lähellä myös mieskuorolaulu. Johti Akademiska Sångföreningiä 1969-76 ja on nyt Ekenäs Manskörin taustavoimana. – Ja aina jää aikaa pelata jalkapalloa tai sytyttää makoisa kuubalainen sikari – puhumattakaan purjehduksesta ja kalastuksesta.