>> Blogien aloitussivulle

Blogipalstalla kirjoittavat Aleksi Bardy,  Olli Kortekangas,  Ahti Vänttinen,  Pekka Rislakki, Anja Hatva, Kirsi Niittyinperä, Raimo Vikström ja Lauri Kaira.  Blogit edustavat kunkin kirjoittajan näkemyksiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

Lobbari ja ministeri sanasodassa

Suomen julkinen keskustelu niin sanotusti piristyy. Ei ole ihan jokapäiväistä, että lobbari ja ministeri kiistelevät julkisesti lehtien palstoilla,  kun ministeri on toteuttamassa yhteisesti hyväksyttyä hallitusohjelmaa.

Nyt tämäkin on nähty. Kyse on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta. Hallitusohjelman mukaan hyvitysmaksua uudistetaan turvaamaan luovan alan talous kehittyvän teknologian oloissa.

Joulukuussa annettava hyvitysmaksu-asetus on hallituksen ensimmäinen linjanveto asiassa. Tämä asetus sanoo, mistä kopiointilaitteista maksua ensi vuonna kerätään ja samalla sen, minkä verran korvausta luova ala ja taiteilijat saavat.

– – –

Teknologiateollisuuden johtaja Jukka Viitasaari  ilmoitti Aamulehdessä pelkäävänsä, että hallitus laajentaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskemaan “kaikkia laitteita” joihin voi tallentaa. Sellainen söisi hänen mukaansa maamme kilpailukyvyn uuden tieto- ja viestintätekniikan alalla.

Ministeri Arhinmäki vastasi 24.11. Aamulehdessä yhtä suorin sanoin. – Se on ihan pölvästi lausunto Teknologiateollisuudelta. Hyvitysmaksun osuus älypuhelimen hintaan on 1,5 – 4 euroa. Ei se voi syödä kännykkäteollisuuden toimintaedellytyksiä, kun tietää millainen maailmanlaajuinen bisnes kännykkäteollisuus on.

– Hyvitysmaksulla on merkitystä muusikoiden ja elokuvantekijöiden toimeentuloon ja he voivat sen turvin tehdä uusia juttuja, Arhinmäki perustelee, miksi hyvitysmaksuja pitää saada lisää.

Aamulehden mukaan maksuja halutaan koota niistä laitteista, joita ihmiset nykyisin käyttävät kopiointiin. Siksi suunnitellaan maksun laajentamista tietokoneisiin ja suurimuistisiin puhelimiin.

– – –

Esitystä hyvitysmaksu-asetukseksi ei ole vielä julkistettu. Teknologiateollisuus näyttää siis saaneen – kauniisti sanottuna –  ennakkotietoa viranomaisten sisäisessä valmistelussa olevasta asiasta. Ja se kiitti tästä julkisilla haukuilla.

Teknologiateollisuuden kanta ei ole uusi. Heidän edustajansa ovat vuodesta toiseen vaatineet laitekohtaisten hyvitysmaksujen puolittamista. Nykyinen asiantila siis sopii  heille hyvin.

Minä olen toista mieltä. Olisi loogista, jos kopiointikorvausta todellakin kerättäisiin  “kaikista laitteista” joilla voi kopioida. Olisi kaikkien etu, jos jotkut kopiointilaitteet eivät saisi olla mukana vapaamatkustajina samalla kun toisista laitteista maksua kerätään. 

Olen myös eri mieltä väitteestä, että Suomen hyvitysmaksu voisi syödä suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Se on puppua. Suomen hyvitysmaksua kerätään Suomessa kuluttajille myytävistä laitteista, siitä riippumatta, missä laite on valmistettu. Sitä ei kerätä lainkaan vientiin valmistettavista laitteista.

Kun sitä ei kerätä vientiin menevistä laitteista vaan vain Suomessa, ja täällä kaikissa maissa tehdyistä laitteista, se ei voi mitenkään vaikuttaa suomalaisten laitevalmistajien kilpailukykyyn.

Suomen hyvitysmaksu ei voi haitata vientiyritystemme kilpailukykyä, koska sitä kerätään vain Suomessa myydyistä laitteista, niiden valmistusmaasta riippumatta.

– – –

Hyvitysmaksu on romahtanut puoleen  siksi, että sitä kerätään vain pienestä osasta kopiointivälineitä. Luvut ovat vastaansanomattomia. Suomalaiset kopioivat vuosittain laillisesti noin 2 miljardin euron arvosta musiikkia ja av-tuotteita. Kopiointivälineitä myydään vuosittain noin 800 miljoonalla eurolla, mutta hyvitysmaksua kerätään  vain 6 prosentista tätä kauppaa, eli 50 miljoonan euron kaupasta. Koska hyvitysmaksu kohdentuu päin mäntyä, 2 miljardin euron kopiointia hyvitetään vain noin kuudella miljoonalla.

On aivan selvää, ettei kuudelta prosentilta voi kerätä korvausta kaikilla laitteilla tehdystä kopioinnista. Siksi systeemi yskii pahan kerrran.  Olen kiitollinen, jos kulttuuriministeri Arhinmäki ja hallitus saavat tilanteen korjatuksi.

Kun esitys on nyt etukäteen haukuttu, toivottavasti siitä tulee sellainen, että vastapainoksi sen voi jälkeenpäin kehua.

Lauri Kaira

PS. Alla on pähkinänkuoressa avainfaktoja hyvitysmaksusta ja tästä linkistä näetLyhdyn kannanoton ja sen liitteenä olevat kaaviota maksun kehityksestä ja erilaisten laitteiden myynnistä

 

 

 

 

TAUSTATIETOJA HYVITYSMAKSUN ONGELMISTA


– EU-direktiivin mukaan jäsenmaassa saadaan sallia yksityinen kopiointi sillä edellytyksellä, että siitä järjestetään “fair compensation” tekijöille. Yleisin tapa hoitaa asia on Suomen hyvitysmaksun luonteinen laitemaksu.

– Suomen hyvitysmaksua kerätään kuluttajille Suomessa myydyistä laitteista niiden valmistusmaasta riippumatta eikä Suomessa tehdyistä, ulkomaille vietävistä laitteista. Ulkomailla myytävistä laitteista kerätään niiden maiden hyvitysmaksua.

– Hyvitysmaksuyksikön selvitysten mukaan Suomessa kuluttajat kopioivat vuosittain laillisesti noin 2 miljardin arvosta musiikkia ja av-tuotteita (tätä voi verrata siihen, että piraattikopioinnin vuosittainen arvo on noin 1,1 miljardia euroa ja sitä harjoittaa vain viidesosa kansasta)

– Hyvitysmaksua kertyy noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Viimeisten vuosien aikana maksutulo on romahtanut

– Maksun keruu on jäänyt jälkeen teknisestä kehityksestä. Kun kopiointiin käytettäviä laitteita myydään vuodessa noin 800 miljoonalla eurolla, hyvitysmaksua kerätään vain 50 miljoonan euron laitekaupasta

– Vielä viitisen vuotta sitten suhde oli aivan toinen.  Vanhojen hyvitysmaksullisten laitteiden myynti hiipuu mutta uusien kopiointivälineiden myynti kasvaa – ja samalla hyvitysmaksu romahtaa

-Vaikka maksua kerätään vain 6 prosentista kopiointivälineiden kaupasta,  muillakin välineillä kopioidaan merkittäviä määriä musiikkia ja av-tuotteita

 

– Luova ala on esittänyt, että hyvitysmaksua kerättäisiin tasapuolisesti ja kilpailuneutraalisti kaikista kopiointiin käytettävistä laitteista; nykyisten lisäksi siis tallentavista kännyköistä ja kännyköissä käytettävistä muistikorteita, tableteista, tietokoneista ja USB-muisteista

– Kyse on luovan alan talouden lisäksi myös EU-direktiivien noudattamisesta ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden turvaamisesta markkinoilla. Esimerkiksi se on kilpailua vääristävä ilmiö, että maksua on MP3-soittimessa mutta ei sen kanssa kilpailevassa musiikkikännykässä. Valtioiden tulee kohdella markkinoillaan olevia tuotteita tasapuolisesti riippumatta siitä, minkä alan teollisuutta maassa on.

– Hyvitysmaksutulo on merkittävin ulkoinen rahanlähde yksityisille luovan alan edistämis-instituutioille, kuten AVEK, ESEK ja LUSES. Rahoituksen romahdus on johtanut näiden edistämistoiminnan suuriin vaikeuksiin.

 

2011-11-27 12:07:07
Viimeksi muokattu
2011-12-05 09:15:02
Blogit >> Lobbari ja ministeri sanasodassa
Ei kommentteja