Kulttuuri


Nettipiratismi FAQ


Perusfaktoja

Mitä on luvaton nettijakelu ns. vertaisverkoissa?

Vertaisverkko-piratismi toimii siten, että verkon jäsenet jakelevat omilla kotikoneillaan olevaa musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä vertaisverkon muille jäsenille.  Verkkoon liittytään asentamalla koneelle vertaisverkko-ohjelma. Usein verkkoon liittyminen edellyttää, että itsekin jakaa omia tiedostojaan. Verkoissa on useita miljoonia jäseniä ja niissä jaellaan suuria määriä tekijänoikeudella suojattuja aineistoja. Tällä hetkellä tarjolla on yli miljardi tiedostoa.

Mikä on vertaisverkko?

Piraatteja jakeleva vertaisverkko on eräänlainen "netti-maailman pummiklubi", jonka jäsenet voivat jaella ja kopioida toistensa kotikoneilta ilmaiseksi musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä. 

Vertaisverkko-teknologialla voi luonnollisesti olla myös laillisia käyttöjä. Vertaisverkon ideanahan voi periaatteesa olla myös se, että jäsenet jakelevat siinä toisilleen omia teoksiaan. 

Miten piraatti-vertaisverkkoon liitytään?

Vertaisverkkoon liitytään lataamalla erityinen tietokoneohjelma, jonka saa internetistä. Se liittää tietokoneen vertaisverkkoon, jonka jälkeen sillä voi internetin kautta hakea vertaisverkon muilta jäseniltä näiden tarjoamia tiedostoja ja panna tarjolle omia tiedostojaan.

Kuinka laajasta toiminnasta on kysymys?

Kansainvälisten arvioiden mukaan internetin vertaisverkoissa on joka hetki jaossa noin miljardi musiikkiteosta. Vertaisverkkojen tarkkaa jäsenmääärä ei tiedetä mutta vuorokauden jokaisena hetkenä verkkojen jäsenistä on noin viisi miljoonaa kytkeytyneenä internetiin. Kokonaismäärä on luonnollisesti paljon suurempi.


Vaikutuksista

Mitä hyötyä vertaisverkon jäsen saa?

Vertaisverkon jäsenet saavat taloudellista hyötyä maksuttomien levyjen, elokuvien, tietokonepelien ja muiden tuotteiden muodossa.

Mitä vahinkoa toiminta aiheuttaa?

Kulttuurialalle ja vähittäiskaupalle netti-imurointi aiheuttaa samanlaista vahinkoa kuin perinteinen piraattikauppa. Tuotteita myydään vähemmän, kun niitä saa kotikonstein ilmaiseksi.


  • Musiikin tekijöiden ja muusikoiden kannalta netti-imurointi on epäreilua. On itsekästä käyttää omaksi ilokseen toisen työn tuloksia maksamatta hänelle korvausta.
  • Suomalaisen kulttuurin kannalta netti-imurointi on lyhytnäköistä ja vahingollista. Jotta yhtyeiden jäsenet pääsevät irti päivätyöstään ja voivat keskittyä musiikintekoon, heidän on voitava elää musiikillaan. Miten he sen tekevät, jos fanit eivät osta levyjä vaan hankkivat levyt maksutta luvattomista kanavista?

    Jos levy-yhtiöiden tulot putoavat, ne joutuvat karsimaan menojaan ja riskejään. Silloin ei panna kilometritehtaalle Madonnan kaltaisia varmoja menestyjiä, vaan uusia, vähemmän tunnettuja ja riskejä sisältäviä yhtyeitä. (Jos tavaratalosta varastetaan niin paljon, että se joutuu vähentämään kulujaan, ei hyllyiltä poisteta Cornflakesin kaltaisia jättituotteita vaan pienet riskituotteet. On helppo nähdä vaikutukset suomalaisille yhtyeille sekä kokeileville ja uusille tekijöille.
  • Muiden kuluttajien  kannalta vertaisverkkojen jäsenet "syövät hänen pöydässään" myymälävarkaan tavoin.  Netti-imuroija toteuttaa "seuraava maksaa" -logiikkaa ja nauttii ilmaiseksi siitä, mikä on toisten kuluttajien rahalla tehty.  Lisäksi netti-imurointi luo paineita kehittää teknisiä suojauksia. Jos digikopiointi estetään, aineiston tarjoaminen verkkoon vähenee.
Mitä oikeuksia vertaisverkoissa tapahtuvat jakelu loukkaa?

Tekijänoikeuksia. Tekijänoikeuden lähtökohta on, että teoksen tekijältä tulee saada lupa ja hänelle maksaa korvaus siitä, että hänen työtään käytetään, levitetään ja tai monistetaan. Kuluttajalle myytävän tuotteen, kuten CD-levyn, hinta sisältää oikeuden yksityiskäyttöön, mutta ei oikeutta levittää yleisölle teoksesta sen enempää maksullisia kuin maksuttomia kopioita.

Tämä periaate pohjaa 1700-luvun valistusfilosofien kantaan, että taiteilijalla on luontainen omistusoikeuden kaltainen oikeus työnsä tuloksiin. Tekijänoikeuden suoja on kirjattu myös YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Arvokeskustelua 

Mitä se haittaa, jos nettipiratismi syö musiikintekijöiden tuloja? Eivätkö he voisi tulla toimeen vähemmällä?

Eivät voisi, sillä musiikkialan mediaanitulot musiikinteosta  ovat keskimäärin 13 455 euroa vuodessa eli runsas tuhat euroa kuussa. Tähän sisältyvät tekijänoikeuskorvaukset.  Valtaosa musiikilla elävistä ei suinkaan ole tähtiä. Suomessa on noin 5000 ammattimaisesti toimivaa säveltäjää sekä noin 30 000 levyttänyttä muusikkoa. Kyse on heidän ansiotuloistaan.

Eikä sananvapaus anna oikeutta levittää toisten teoksia internetissä?

Oikeus lähettää ja vastaanottaa viestejä ei anna oikeutta jättää sanomalehden tilausmaksuja maksamatta, varastaa kirjoja kaupasta tai mennä elokuviin ilmaiseksi.  Sananvapaus antaa oikeuden puhua, kirjoittaa ja viestittää, muttei kiellä harjoittamasta yritystoimintaa tai saamasta palkkaa niistä.

Eikö internetissä pitäisi saada toimia tavallista vapaammin?

Tietokoneet ja internet ovat vain välineitä. Ne eivät päätä, mikä on oikein ja mikä väärin. Ihminen päättää, mihin erilaisia välineitä saa käyttää.  Se että internetissä on helppoa jaella luvatta teoksia, ei tarkoita, että olisi oikein tehdä niin. Se, onko tuote helppo muuntaa digitaalimuotoon vai ei, ei voi vaikuttaa sen enempää tekijän- kuin omistusoikeuteen. Jos rahan varastaminen on kiellettyä, on sitä myös sähköisen pankkikorttirahan varastaminen.

Oikeuttaako toiminnan se, jos CD-levyt eivät ole tarpeeksi halpoja?

Voi olla arkipäivän realismia, että tavaraa varastetaan vähemmän, jos se on halvempaa. Se ei kuitenkaan tee sitä oikeaksi. Hinnan ei yleensä ole katsottu oikeuttavan loukkaamaan omistus- tai muita oikeuksia. Mersun varastamista ei pidetä sen hyväksyttävämpänä kuin Ladan varastamista.  Sitä paitsi, hintakilpailu ilmaisen kanssa on mahdotonta. 



Tulosta tämä sivu Kulttuuriuutiset.net - uutisia, mielipiteitä ja tiedotteita luovalta alalta | Yhteystiedot