Pekka Kuusisto suree sitä, että jatkuva pakkosyöttö vie ihmisiltä kyvyn nauttia musiikista

"Miksi kaikkialla aina soi?"

"Miksi kaikkialla soi musiikki hiljaa taustalla? Miten ihmiset enää osaavat nauttia musiikista, saati menisivät konsertteihin sitä kuulemaan, kun siitä on tullut pakollinen taustaääni kaikkialle?" Näin kysyy Pekka Kuusisto. Ei siksi, että hän vihaa musiikkia, vaan siksi että rakastaa sitä.


"Ihminen turtuu sellaiseen, jota on kaikkialla. Jos musiikkia ei pääse enää pakoon missään, kuka siihen enää viitsii keskittyä niin paljon, että saisi siitä todellisia elämyksiä; sellaisia, joita säveltäjä on halunnut välittää?"

Hänen mukaansa tällä on vaikutusta myös musiikin ja elävän musiikin konserttien arvostukseen.

"Kyllä se varmaan vähentää konserteissa käyntiä. Jos kaikki seinät maalattaisiin taideteosten näköisiksi, kuka enää viitsisi mennä taidenäyttelyyn vielä lisää kuvia katsomaan. Päinvastoin, ihmiset pakenisivat tunturiin, jotta silmät saavat levätä."

Kolmevuotiaana
musiikkioppiin

Kun sekä isä että isoveli ovat ammattilaisia, musiikki on kuulunut Pekka Kuusiston elämään niin kauan kuin hän muistaa. "Menin kolmevuotiaana ensimmäiselle oikealle musiikinopettajalle. Opiskelin ensin Itä-Helsingin Musiikkiopistossa, sitten Sibelius Akatemiassa ja sitten viisi vuotta Indianan yliopistossa."

Kuinka paljon aikaa Kuusiston tasoisella solistisella muusikolla kuluu harjoitteluun?

"Se riippuu tilanteesta. Soitan joka päivä, yleensä tunnin verran perusteknisiä harjoituksia ja toisen tunnin lähinnä olevan konsertin ohjelmistoa. Konsertin lähellä harjoittelutahti kiihtyy."

"Opiskeluaikana piti treenata enemmän. Kovin tahti oli vuonna 1995, ennen Sibeliuksen viulukilpailuja. Silloin harjoittelin 10 tuntia päivässä, joka on jo pitemmän päälle vahingollista."

Klassisen levyn teko
rankka prosessi

Klassisen levyn tekeminen on kovin erilaista kuin kevyen musiikin.

"Kun tehdään levyä sinfoniaorkesterin kanssa, varataan 3-4 päiväksi konserttisali ja tehdään taltiointeja livenä," kertoo Kuusisto. "Silloin työskennellään aamukymmenestä, kolmeen tai neljään seuraavana aamuna."

Kevyessä musiikissa solistille tehdään usein tausta valmiiksi ja hän tekee oman osuutensa yksin studiossa.

"Klassisen levyn teko on elävää kommunikaatiota solistin, orkesterin ja kapellimestarin välillä. Kaikkien on oltava yhtä aikaa paikalla, vain niin musiikki elää ja hengittää."

Myös osa rokkibändeistä tekee levynsä live-metodilla. "Kadehdin niiden tapaa tehdä levy. Koko yhtye saattaa mennä pariksi viikoksi asumaan maaseudulla olevaan Petrax-studioon tai Suomenlinnassa toimivaan Seawolfiin. Siellä voi katsella maisemia, kehitellä yhdessä biisejä ja soundia … ja kappaleet äänitetään silloin kun on paras fiilis. "

Ellei levyt tuota, niitä
ei pääse tekemään

Ammattimuusikolle musiikki on elämää, mutta samalla myös ainoa toimeentulomuoto. Levyttäminen on tärkeä osa sitä.

"Joku voi sanoa, ettei tarvitse levy-yhtiötä, mutta minä kyllä tarvitsen. Klassisen levyn tekeminen maksaa niin paljon, ettei sitä yksin omalla riskillä tehdä. Tarvitaan konserttisali ja huippuluokan äänimiehet tekemään koko orkan mikityksen ja miksaukset."

"Levyistä saa tuloja ja lisäksi levy on solistin esite ja työnäyte, joita lähetetään pitkin maailmaa. Hyvin tehdyn levyn ansiosta olen saanut keikkoja sellaisiin konserttitaloihin, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Ja se on silloin koko sen porukan ansiota, joka levyn tekoon osallistui."

Levy-yhtiö ei tee hyväntekeväisyyttä, vaan bisnestä. " Kun uusi bändi tai solisti tekee levyn, sen myyntimenestys ratkaisee, tehdäänkö toinenkin. Sama seuranta on päällä myös jatkossa, kun katsotaan, onko vieläkö bändin levyjä kannattaa tuottaa."

"Tämä tekee piraattikaupasta ja nettipiratismista taiteilijoille niin pelottavan asian. Elämänuran onnistuminen voi olla kiinni siitä, päättävätkö ihmiset ostaa sun ensilevyä vai imuroida sen hitit netistä."

Netti-imurointi satuttaa
eniten uusia tekijöitä

Moni ajattelee, että ainakin Madonnan kaltaisilla maailmantähdillä on varaa siihen, että heidän musiikkiaan imuroidaan. Voi ollakin, mutta valitettavasti imuroinnista kärsivät ihan toiset ihmiset.

Jos Madonnan myynti laskee nettipiratismin takia, kilometritehtaalle ei panna Madonnaa – vaan päinvastoin keskitytään pelkkiin varmoihin myyntimenestyksiin. Sellaisiin, jotka tuovat riittävästi rahaa, vaikka niitä myös imuroidaan.

Tämä näkyy jo Suomessakin. "Meillä on pantu yhteistyösopimuksia poikki useiden kehitysvaiheessa olevien yhtyeiden kanssa."

Kellä olisi oikeus
ottaa ilmaiseksi?

"Minusta netti-imurointi on moraalisesti samaa kuin myymälävarkaus. Siinä käyttää toisen työn tulosta hyväkseen, ilman että maksaa tekijöille. Se on harvinaisen epäreilua."

Kuusisto hymähtää yleisönosastoissa julkaisuille puolusteluille, että imurointi olisi jollain perusteella oikein.

"Kai niin ajatteleville ihmisille pitäisi laittaa oma portti kaikkiin konsertteihin ja festareille, josta pääsisi ilmaiseksi sisälle, vaikka muut maksaa. Jos heistä on reilua ja oikein käyttää toisten duunin tuloksia ilmaiseksi, niin miksi se pitäisi rajoittaa vain levyihin?"

Teksti: Lauri Kaira, 2003 
Kuvat: Tanja Ahola