Nettipiratismin tappiot Suomessa 355 miljoonaa euroa vuodessa

3007 haastattelun otannalla tehdyssä tekijänoikeusbarometrissä kävi ilmi, että 30 % nettipiraateista ostettaisiin laillisista kaupoista, ellei laitonta ilmaisvaihtoehtoa olisi tarjolla.

Tulokset pähkinänkuoressa

• 16 prosentissa kotitalouksista ladataan Internetissä luvatta levitettyjä tiedostoja, yhteensä 153,6 miljoonaa tiedostoa vuodessa.
• Eniten lataavat nuoret, yli 50-vuotiaiden kotitalouksissa ei ladata näitä käytännössä lainkaan.  
• 30 prosenttia  – eli  vähittäismyyntihinnoilla laskien (ks lopussa) 355 miljoonalla eurolla vuodessa – näistä ostettaisiin laillisista kaupoista, ellei laitonta ilmaisvaihtoehtoa olisi.

Nämä tiedot perustuvat Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometri-tutkimukseen, jonka se teki Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY toimeksiannosta. Yli 3000 hengen otannalla tehty tutkimus on laajin Suomessa tehty verkkopiratismia käsittelevä, henkilökohtaisin haastatteluin ja väestöä edustavaksi painotettu Omnibus-tutkimus.

Uraa uurtava tutkimus

Lyhdyn teettämän, nettipiratismiin keskittyvän Tekijänoikeusbarometrin tavoitteena oli selvittää aiempia tutkimuksia laajemmalla ja edustavalla otannalla, kuinka paljon kotitalouksissa ladataan luvattomia tiedostoja keskimäärin kuukausittain, kuinka luvattomat lataukset jakaantuvat tiedostotyypeittäin sekä sitä, kuinka suuri osuus tiedostoista hankittaisiin laillisista kaupoista, mikäli luvatonta vaihtoehtoa ei olisi tarjolla.

Tutkimus tehtiin poikkeuksellisen laajalla otannalla. Osana kolmea Omnibus-kierrosta haastateltiin henkilökohtaisesti 3007 15-79-vuotiasta suomalaista (joulukuu 2009 – maaliskuu 2010.) Otos on kaikkien Omnibus-tutkimusten tapaan painotettu 15-79 suomalaisia edustavaksi.

Keskimäärin 32 tiedostoa kuukaudessa

Vastaajista 16 prosenttia (473 kpl) ilmoitti, että heidän kotitaloudessaan ladataan Internetiin ilman lupaa laitettuja tiedostoja kuukausittain (miehet 20 %, naiset 14 %). Vastaajien mukaan tiedostoja ladataan heillä keskimäärin 31,70 kappaletta kuukaudessa.

Taloustutkimuksen tutkimusraportissa on laskettu, kuinka paljon tämä tekee yhteensä: “Kun kuusitoista prosenttia vastaajista ilmoittaa, että taloudessa ladataan luvattomia tiedostoja, keskimääräinen latausmäärä on noin 32 ja Suomessa on noin 2,5 miljoonaa taloutta, voidaan karkeasti arvioita, että luvattomia tiedostoja ladataan noin 12,8 miljoonaa kappaletta kuukausittain.”

Vuositasolla tämä merkitsee 153,6 miljoonaa tiedostoa.

Nuoret lataavat eniten

Laiton lataaminen keskittyy nuorimpiin ikäryhmiin, 15-24 -vuotiaista 45 % ja 25-34-vuotiaista 29 % kertoi, että heidän taloudessaan ladataan luvattomasti levitettyjä tiedostoja. Yli 50-vuotiaiden talouksissa näitä ei ladata käytännössä lainkaan.

Tutkimuksen perusteella laitonta lataamista harrastettiin erittäin laajamittaisesti kolmessa prosentissa (3 %) suomalaistalouksista, eli noin 75 000 kotitaloudessa. Näissä kotitalouksissa keskimääräiset kuukausittaiset lataamismäärät olivat yli 20 tiedostoa.

Musiikkia ladataan eniten

Keskimääräiset lataamismäärät olivat seuuraavat:

1) Jaottelu: prosenttia luvattomista lataajista 

• 82%  luvattomien tiedostojen lataajista latasi musiikkia.
• Elokuvia latasi 57 %
• Pelejä latasi 28 % 
• Tietokoneohjelmia latasi 28 %.

2) Jaottelu: kyseista aineistoa ladanneiden keskimääräiset lataamismäärät/kuukausi

• Keskimääräinen musiikkitiedostojen lataamismäärä niitä ladanneilla oli 22 kpl,
• pelien 6 kpl,
• elokuvien 17 kpl 
• tietokoneohjelmien 8 kpl.

3) Keskimäärin kuukaudessa ladattujen aineistojen yhteismäärät

• Kuukaudessa laittomasti ladattujen tiedostojen yhteismäärä oli musiikin osalta 7,2 miljoonaa tiedostoa
• Elokuvien  osalta 3,9 miljoonaa tiedostoa
• Pelien osalta 672 000 tiedostoa 
• Tietokoneohjelmien osalta 896 000 tiedostoa.

Kuinka paljon ostaisi, ellei laitonta vaihtehtoa olisi tarjolla

Laittoman lataamisen aiheuttamia taloudellisia tappioita tutkittiin kysymällä vastaajilta, kuinka suuren osa laittomasti ladatuista tiedostoista olisi ostettu laillisista kaupoista, mikäli luvatonta vaihtoehtoa ei olisi tarjolla.

Vastaajien mukaan keskimäärin vajaa kolmasosa, 29,6 %  laittomasti ladatuista olisi siinä tilanteessa hankittu laillisista kaupoista tai laillisista nettikaupoista. 15-24-vuotiaat arvioivat ostavansa 34 % ja yli 20 kappaletta kuukaudessa lataavat 31 % lataamistaan.

Tappiot noin 355 miljoonaa euroa vuodessa

Luvattomasta nettilataamisesta aihetuvat vuosittaiset kokonaistappiot yhteiskunnalle ovat vähittäiskauppahinnoin laskettuna musiikin osalta 73 miljoonaa euroa, elokuvien osalta 195 miljoonaa euroa ja pelien osalta 87 miljoonaa euroa.

Hinta-arvio on varovainen, koska todennäköisimmin esim. ladattavat pelit ovat useammin täyshintaisia uutuuksia kuin keskihintaista aineistoa, jolla menetys on laskettu.

Laskelmassa käytetyt vähittäismyyntihinnat

Laskelmassa on käytetty verkkokauppahintoja (musiikkitiedosto yksi euro, albumi 10 euroa, elokuva 14 euroa ja peli 36 euroa) ja sitä taustatietoa, että noin 80 % musiikin latauksista kohdistuu yksittäisiin kappaleisiin ja 20 % kokonaisiin albumeihin.  

Otanta, metodi ja kohderyhmä

Taloustutkimus haastatteli 3007 15-79-vuotiasta henkilöä, joista 473 ilmoitti, että taloudessaan ladataan luvattomasti Internetiin laitettuja tiedostoja. Lataajia koskevien vastausten (n=473) virhemarginaali on keskimäärin +- 3,2 prosenttiyksikköä.

Haastattelut tehtiin kolmella Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimuskierroksella. Ensimmäinen kierros toteutettiin 30.11.-15.12.2009. Haastattelutyöhön osallistui 48 Taloustutkimus Oy:n kouluttamaa tutkimushaastattelijaa, joille oli annettu kirjalliset työohjeet. Haastatteluja tehtiin 77 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 44 ja kuntia 33. Toinen kierros toteutettiin. 05.03 – 23.03.2010. Haastattelutyöhön osallistui 50 tutkimushaastattelijaa. Haastatteluja tehtiin 88 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 49 ja kuntia 39. Kolmas kierros toteutettiin 22.3.-23.3.2010. Haastattelutyöhön osallistui 48 tutkimushaastattelijaa. Haastatteluja tehtiin 83 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 44 ja kuntia 39. Haastattelijoiden työskentelyä valvottiin haastattelijakohtaisilla atk-taulukoinneilla sekä vastaajille tehdyillä pistokokeilla. Atk-tulostus on tehty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla.