Tavoite: tekijänoikeus suojaa luovaa työtä

Kuten omistusoikeudelle, myös tekijänoikeudelle on olemessa sekä eettisiä että käytännöllisiä perusteluja. Tässä käsitellään  jälkimmäisiä. Käytännölliset perustelut liittyvät kulttuurin ja luovan alan elinmahdollisuuksiin.

Tekijänoikeus on elintärkeä luovalle alalle. Se antaa tekijälle oikeuden päättää työnsä tuloksista ja siten saada tuloja työstään. Kun taiteilijat voivat elää työllään, meille syntyy  uutta katseltavaa, kuunneltavaa ja luettavaa.

Jotta Suomessa tehdään kulttuuria huomennakin, tarvitaan oikeudenmukainen tekijänoikeusjärjestelmä. Se on eettisesti perusteltu ja taloudellisesti järkevä tapa turvata kulttuurin toimintaedellytykset.

Kansallisen kulttuurin merkitys laajenee. 

Kulttuuri ja luovuus ovat aina olleet Suomelle tärkeitä henkisesti, nyt ne ovat sitä yhä enemmän myös taloudellisesti.

Tutkimusten mukaan ns. tekijänoikeusalojen osuus Suomen BKT:stä on 4-5 % ja ne työllistävät siinä 82 000  henkeä. Useissa maissa sisältöalan, kuten musiikki-, elokuva- ja televisiotuotannon, taloudellinen merkitys on kasvanut huimasti. 

Taloudellisen merkityksen rinnalla kulttuurin perinteinen merkitys säilyy. Luovan työn tuloksilla – niin taiteella, viihteellä kuin mm. tietokirjallisuudella – on suuri merkitys elämänlaadulle ja hyvinvoinnille.

Kulttuuri tarvitsee tekijänsä

Jotta kulttuuria tehdään huomennakin, on sen toimintaedellytykset turvattava. Tekijänoikeusjärjestöjen keräämät tekijänoikeuskorvaukset ovat tästä tärkeä osa: vuonna 2002 tekijänoikeusjärjestöt keräsivät alalle vajaan 80 miljoonaa euroa.  Vaikka tämä on vähäinen osa koko tekijänoikeustaloudesta, tämä menee juuri niille ihmisille ja yrityksille, jotka kulttuuria tekevät.

Järjestöjen keräämistä korvauksista vajaa yhdeksän kymmenesosaa menee niille, jotka kulttuuria tekevät. Loput eli 13-15 %  kuluu korvausliikenteeseen ja korvaushallinnointiin. Korvauksilla tuetaan myös kotimaista kulttuuria ja piratismin vastaista työtä.

Luovan alan ansioista meillä on mielenkiintoista katsottavaa, luettavaa, pelattavaa ja kuunneltavaa. Lisäksi luovan alan varaan rakentuu monia muitakin toimialoja – niitä, jotka tavalla tai toisella hyödyntävät luovan työn tuloksia. Tällainen luovan työn tuloksia hyödyntävä yritystoiminta on varsin laajaa. Siihen kuuluvat sekä sisältöjen jakelijat (kuten mediat ja kauppa) sekä sisältöjen käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistajat (mm. viihde-elektroniikka, tietokoneet, kopiointilaitteet).

Luova ala on tämän arvoketjun alkupäässä. Se luo sisällön, jota ilman mediat ja laitevalmistajat eivät tulisi toimeen.

Tekijänoikeuden suoja  sisältyy
YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Tekijänoikeuden eettiset perusteet ovat hyvin laajat. Jo 1700-luvulla Ranskan valistusfilosofit painottivat, että taiteilijalla on luontainen, omistusoikeuden kaltainen oikeus työnsä tuloksiin. 1700-luvun lopulla tekijänoikeudesta säädettiin niin Ranskassa kuin USA:n perustuslaissa.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 27 artiklassa todetaan, että “Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.”

Luovan alan liiketoiminta
on oikeuksien kauppaa

Luovan alan liiketoiminta on pitkälti oikeuksien kauppaa. Samaa sisältöä myydään eri hinnalla erilaisiin käyttätarkoituksiin. Nyrkkisääntö on se, että tuotteen kuluttajahinta sisältää oikeuden käyttää sitä yksityisesti. Teosten laajempi käyttö edellyttää suurempaa korvausta.

Joillakin aloilla tämän lisähinnan kerää tekijänoikeusjärjestö, joillakin aloilla tuotteita taas myydään suoraan eri hinnalla eri käyttöihin. Esimerkiksi DVD-elokuvan voi ostaa kotikäyttöön parillakympillä, mutta sen esittäminen televisiossa tai elokuvateatterissa maksaa enemmän.

Järjestöjen keräämien tekijänoikeuskorvausten tason kohtuullisuus taataan niin, että tariffiin tyytymätön voi vahvistuttaa uuden tariffin tuomioistuimella. Tekijänoikeuskorvaukset ovat kohtuullisia suhteessa maksajiensa liikevaihtoon. Esimerkiksi kaupalliset radiot maksavat musiikista noin 10-15 % liikevaihdostaan. 

Näistä puroista kertyvä korvaussumma jakaantuu kymmenien tuhansien taiteilijoiden ja luovan alan yritysten kesken. Korvaussysteemi on yrittäjähenkinen ja uustuotantoon kannustava, koska korvauksia saa siinä suhteessa, paljonko kunkin työn tuloksia käytetään.

Tämän lisäksi osa tekijänoikeuskorvauksista annetaan kulttuurinedistämiskeskusten käyttöön. Näillä varoilla edistetään uustuotantoja, vientiä ja taiteiloiden luomistyötä.  Osa hyvitysmaksuvaroista jaetaan tällä tavalla.

> Lue lisää: miksi tekijänoikeus on luovalle alalle tärkeää